Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Miksi muuten novelleja julkaistaan nykyään niin vähän? Nehän ovat loistavia kirjoja kaikkien kiireisten bussimatkoille tai väsyneen arki-illan pikalukemiseksi. Lisää novelleja! Toivoo Ina.

Summa summarum: Osaa se, novellitkin. En aio sortua enää ylisanoihin Itkosen kohdalla, vaan suhtaudun teokseen viileän analyyttisesti. Säästän vielä pari novellia viikonloppuun, mutta uskoisin saaneeni jo riittävän käsityksen.

Arvio: Ihana nimi novellikokoelmalle: Huolimattomia unelmia. Juuri niistä näissä tarinoissa on kyse. Hassua kyllä, Itkosen välillä vuolaskin kirjoitustyyli on mukautunut novelleihin uusiksi: kerronta on romaaneja tiivimpää ja ytimekkäämpää. Uutta on siirtyminen pari astetta äijäkirjallisuuden suuntaan: osasta novelleja tulee mieleen Antti Tuuri tai Petri Tamminen.

Itkosen kyky erilaisiin kertojiin ja näkökulmien uskottavaan vaihteluun korostuu hyvin novelleissa, joissa on uusia tyyli- ja kerrontakokeiluja: ei tule toistoa tai kyllästymistä, tunnetta siitä, että kerrotaan samaa tarina vähän eri tavalla uudestaan ja uudestaan. Tämä on hyvää suomalaista peruskirjallisuutta, ilman isoa kikkailua - Itkosen ei tarvitse enää todistaa mitään.

Kokoelmasta löytyy monenlaista pientä ja suurta stooria; omia lemppareitani olivat Fucking Thailand ja Ei minun elämäni. Toisista tarinoista pidin enemmän (toimittajan työn kuvauksessa Itkonen on mielestäni parhaimmillaan), toisista vähän vähemmän, mutta jokseenkin kiinnostavia ne olivat kaikki.

Kenelle: Jos olet tähän asti pelännyt ajan puutteessa Itkosen melko massiivisia romaaneja, aloita tästä. Jos olet Itkos-fani, luet nämä kuitenkin.

Jälkimaku: Keppanasta täyteläiseen punkkuun ja koko Suomi-kuva siltä väliltä.

Paras alkulause: Laivapoliisit tulivat sisään omalla avaimellaan.

Starat: Kokonaisuudelle 4-. Novellien taso vaihtelee välillä 3-4,5.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hey wow check it out! Tämähän lupaa hyvää Kohti-pettymyksen jälkeen. En tajua kuin ehdit lukea tätä tahtia, hitaampia heikottaa, mutta kaikki kirjataan ylös.. =)
Ina sanoi…
Osa on aiemmin luettuja kirjoja. ;) Tällä messuviikolla tulee nyt kyllä vähän lukutaukoa väistämättä, mutta aion lätistä sen sijaan kaikkea muuta...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita

Luku, jossa päästään narsistisen itsetutkiskelun kautta lopulta huonojen kirjojen kisaan