Xiaolu Guo: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille

Summa summarum: Hirveä nimi, loistava kirja. Kiinalainen nainen törmää Lontoossa länsimaiseen kulttuuriin ja mieheen – riemastuttava, ajankohtainen ja ajattelemaan pakottava kirja; yksi vaikuttavimpia ja omaperäisimpiä pitkään aikaan.

Arvio:
Ensireaktio on tyrmistys: siis mitä tää nyt on – onko tämä KOKO kirja kirjoitettu tällaisella aasialaisella hoono soomella?? Hirveetä, eihän tätä nyt kestä lukea.

Kestää kuitenkin. Jos pääsee alusta eteenpäin, kieli paranee teoksen edetessä, ja outoa kyllä kieleen jopa tottuu. Ovelaa sinänsä: kielipuolisuus pakottaa lukijan ottamaan etäisyyttä omaan äidinkieleen ja samastumaan edes yhden liikahduksen verran ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin.

Kielierot konkretisoivat muutenkin kulttuurishokkia ja länsimaisen ja itämaisen ajattelutavan eroa: ”Rouva Margaret kertoo myöhemmin, että verbi vaikein asia meille itämaan ihmisille. Ei ”vaikea”, se ”mahdoton”! Minä ei ymmärrä, miten se verbi aina muuttumassa.”

Eipä ole aiemmin tullut sekään mieleen, että kiinalaisen mielestä englanti ja muut länsimaiset kielet ovat laiskojen kieltä, kun kirjoitusmerkkejä on niin säälittävän vähän.

Kirja on yhtä aikaa hillittömän hauska ja järkyttävä, molempia vuorotellen. Alkuun käsitellään ulkoisia shokkeja: yksinäisyyttä, käytössääntöjä, englantilaista ruokaa ja säätä, jotka ovat joskus aika shokkeja suomalaisellekin.

Vähitellen tarina alkaa painottua parisuhdekuvaukseen – ja kas kummaa, asetelmat alkavatkin tuntua yhä tutummilta ja traagisemmilta.

Kirja asettaa erikoiseen valoon länsimaiset itsenäiset, riippumattomat ihmissuhteet, joissa jokaisella on oltava oma elämä, lapsillakin. Perhe- ja sukuyhteisöt ovat kadonneet, mutta ei se mitään; mulla on mun lomat ja mun harrastukset ja mun ystävät ja mun duuni eikä mun suhde tai lapset saa niitä pilata. Kiinalaisnainen ei tätä ymmärrä. Hän luulee, että kun yhteen on menty niin yhdessä ollaan 24/7. Tulee mieleen, miksi ei? Missä määrin olemme itse kukin länsimaisen ”itse-kulttuurin” uhreja ja kuka siitä hyötyy eniten?

Kiinalaisen naisen identiteetin muutos ja sopeutuminen länsimaiseen kulttuuriin alkaa jopa tuntua pahalta. Länsimaisella itsenäisyydellä ja omalla elämällä on ikävä hinta.

Ymmärrätte: kirja, joka saa inahtajan saarnaamaan näin paatoksella on tsekkaamisen väärti.

Kenelle: Kaikille, joita kiinnostaa myös joku muu kuin minä itse.

Jälkimaku: Free your mind.

Alkulause: Anteksi paha englanti.

Starat: 4. Kääntäjälle 5, uskomaton suoritus.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Minäkin tykkäsin, kovasti. Kirja sekä nauratti että kosketti. Työn puolesta olen jonkin verran tekemisissä kiinalaisten kanssa ja välillä on mielenkiintoista yrittää ymmärtää toista kulttuuria myös eri kautta eli, että he tulevat omasta kulttuuristaan ihmettelemään länsimaista kulttuuria sen keskelle. Alun kakistelun jälkeen pidin myös kirjoitustavasta.
Ina sanoi…
Ehdinkin jo miettiä, että olisi tosi kiinnostavaa kuulla jonkun aasialaista kulttuuria paremmin tuntevan mielipide kirjasta, itselle tuli ainakin vähän nöyrempi olo länsimaisen aika nuoren kulttuurin suhteen...
Elma Ilona sanoi…
Minäkin tykkäsin tästä kuin hullu puurosta! Ja tosiaan, kääntäjälle 10+!
Unknown sanoi…
Ääks, olin kirjautuneena väärillä tunnuksilla... edellisen kommentin Virva olen siis minä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita

Luku, jossa päästään narsistisen itsetutkiskelun kautta lopulta huonojen kirjojen kisaan