Sananen viikon aluksi

Muuttuuko viihteellinen ihmissuheromaani äijäkirjallisuudeksi kun a) sen kirjoittaja on äijä b) vauhdikkaaseen juoneen lisätään riittävä määrä v-johdannaisia sanoja, yleistä alatyylistä kiroilua, väkivaltaa sekä räväkän rohkeaa pornoilua?

En tiedä, mutta ainakin näillä eväillä se muuttuu jo ennen julkaisuaan Mika Kaurismäen elokuvaksi ja oletettavasti tämän leffasyksyn puheenaiheeksi.


Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo tulossa viiltävän terävään analyysiin pian. Tai ainakin analyysiin.

Kommentit

Niina sanoi…
Olen pohtinut tuota kirjallisuuden arvottamisen sukupuolisuutta. Tuntuu, että ihmissuhdepohdinta mielletään miehen tekemänä herkäksi ja rohkeaksi, mutta naisten tekemänä se ei saa samaa arvostusta. Suomalaisen miehen tunne-elämä lienee niin suuri mysteeri, että jokainen avaus palkitaan kiitollisella ihmetyksellä.
Hreathemus/NDSL sanoi…
Patriarkaalinen yhteiskunta. Ja sama jako on kaikessa:
* naiset laittavat ruokaa kotona, mutta törkeää palkkaa nostavat huippukokit ovat miehiä
* jos mies käyttää isyysvapaan, hän on moderni ja uhrautuva ja muutenkin mahtava, mutta jos nainen ei jää äitiyslomalle, hän on paha äiti ja huono nainen ja siten huono ihminen
Ina sanoi…
Aamen! ;)

Haarautuvan rakkauden taloa alan tosin luokitella johonkin Jari Tervo meets Anna-Leena Härkönen who wants to meet Riku Korhonen ihan sille tasolle kuitenkaan yltämättä.

Tämä ei ollut mikään loukkaus ketään mainittua kirjailijaa kohtaan, vaan yritys kuvailla Haarautuvan rakkauden talon genreä, joka on haastava. Olen loppusuoralla ja pääosin olen viihtynyt. Käsitystäni miehistä, naisista ja universumista tämä ei kuitenkaan tule murtamaan. Tai edes mies-naiskirjallisuudesta, josta lisää myöhemmin.

Muuten: tämä on kirja, joka tekisi mieli luetuttaa kriitikoilla sokkona ja kertoa toisille, että on naisen kirjoittama ja toisille, että on miehen ja katsoa syntyykö ero.

Pirkko Saisiohan tätä aikoinaan testaili mies-salanimellään, väitti eroa syntyneen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita

Luku, jossa päästään narsistisen itsetutkiskelun kautta lopulta huonojen kirjojen kisaan