Miespoweria syksyyn (ja yksi lihatiski)

Oletteko perillä lauantain Hesarin kirja-alan valtahäkkyrästä? Piirsivät kuvan kirja-alan vallan verkostosta ja se oli aika, öö, vekkuli. Puhuin siitä alan ihmisten kanssa eilen pienessä viinissä eikä se ollut kenenkään mielestä täysin pielessä. Kaikki tietysti keksivät heti monta puuttuvaa vaikuttajaa, esim. itsensä.

Masentavana takaiskuna sieltä puuttui myös mun kaverit, joten en anna aiheelle enempää palstatilaa. ;) Olivian Kirjasiepon Mari pääsi sentään kunniakkaasti blogiedustajaksi, Marilla on aiheesta hauska postaus kuvien kera, tsekatkaa.

Yksi Hesarin vaikuttajista oli Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi, joka kertoi tänään Ylen aamutelkkarissa näkemyksensä kirjasyksystä. Hyvin kertoikin, eikä vähiten siksi, että suosittelee kaikkia niitä kirjoja, jotka haluaisin itsekin lukea. Ujosti on pakko mainita, että esiin pääsi myös Papinniemen ja Kaisa Neimalan uutuusteos Aloittamisen taito, joka on meidän (siis Avaimen) kirja. Joudun palaamaan siihen vielä, koska olen alkulause-uskovainen. Ihqua!

Arvaatte seuraavan miespower-aiheen: no Juha Itkonen. Hesari arvioi tänään Itkosen uutuuden Seitsemäntoista (Otava), mutta ei täysin ylistävästi. Lukea se täytyy kuitenkin.

Sen sijaan hämmennyin kirjan mainosvideosta - tämä on nyt sitä kuuluisaa kirjailijan brändäystä vissiin. Katsokaa itse ja sanokaa, mitä olette mieltä: onko tämä gonzoa? ;D En tiedä, en pysty keskittymään Itkosen puheeseen. Mulle tulee mieleen vain K-kaupan Väiski laihiksen jälkeen?? ;D Mutta jos video naurattaa, sehän on jo puoli voittoa ja lupaa kirjasta ihan hyvää. Ei se mitään aneemista synkistelyä voi ainakaan olla.

Lihatiski on videossa silti vähän liikaa. ;D Mitä jos naiskirjailija laitettaisiin lihatiskin taakse?? Help. Palaan asiallisempien postausten merkeissä.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Kädet hikosivat kun katsoin Itkosen videota. Myötähäpeästä! Miksi oi miksi? Nyt pelkään etten voi koskaan lukea Itkosta ilman, että samalla ajattelen kirjailijaa K-kaupan maskottina hipelöimässä appelsiineja ja kyljyksiä maireanmielevä hymy huulilla. Joku raja Juha!
Anonyymi sanoi…
Nolottaa sanoa, mutta itseltä jää varmaan tuo kirja väliin ihan vain siksi, että meinasin hajota siihen kuinka Hämeenlinnaa mainostetaan pikkukaupunkina. Okei, ei asukkaita ole niin paljon kuin pk-seudulla, mutta pikkukaupunkeja ovat enemminkin ne pikkukaupungit, joiden keskustan käsittää R-kioski, apteekki, yksi ruokakauppa ja Alko.

Ehkä hyvä mainostusidea, mutta minun kohdaltani meni täysin metsään. (En ole kai kohderyhmää.)
Ina sanoi…
;D Kirjamainonta on haastava laji! Lupaan siis selvittää lukijoiden puolesta, millainen oli Itkosen nuoruus K-kaupan maskottina ja panetellaanko Hämeenlinnaa turhaan.

Luin Olli Jalosen uusimmasta Hesarin arvostelun ja tällä kertaa totean, että I rest my case. Jalonenkin heittäytyy nyt muistelemaan lapsuuttaan. Jaksan luultavasti vain yhden mieskirjailijan nuoruustilityksen per syksy ja kuulun enempi Itkonen kohderyhmään jo sukupolvisyistä. Jalonen jää suosiolle muille, ellei joku ehdottomasti suosittele.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Paluu menneisyyteen

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita