Lasten lahjavinkit: Pokémon ja Aku Ankka

Miten pääsikin unohtumaan kaksi erittäin tärkeää lahjavinkkiä lasten kirjaraadista - sen täytyy johtua siitä, että äiti ohjasi valitsijoita tietyn kirjapinon ääreen. Soo soo.

Pokémon ja Aku Ankka ovat tällä hetkellä 5-vuotiaan kovimpia hittejä ja niitä, joiden lukemiseen ei tarvitse koskaan houkutella.

Päätin jo alkusyksystä, etten taistele Pokémon-peliä vastaan, vaan yritän keksiä siitä muita pointteja, joilla pelaaminen ikään kuin unohtuu. Taktiikka oli yllättävän toimiva: ostin muutamia ylihintaisia Pokémon-palloja ja hahmoja ja aloimme leikkiä niillä Pokémonien kiinniottamista ulkona. Toimi.

Lopulta taivuin ostamaan myös Pokémon-kirjoja, joita lapsi jaksaa katsella illalla jopa itsekseen. Suurin osa niistä on tehty isoille harrastajille, mutta löysin yhden suomenkielisen 5-vuotiaan ja äidin tasoisen kirjan, josta äitikin viimein tajusi, mistä pelissä on kysymys. Itse asiassa Pokémon-hahmothan ovat aika hauskoja ja moniulotteisia satuhahmoja kaikkine erikoisvoimineen ja kehitysvaiheineen! 

Suosittelen tätä Pokémon Go Salaisuudet -kirjaa (ReadMe 2016) kaikille pienille Pokémon-faneille.



Ennen lapsia olisin muistaakseni vastustanut jyrkästi ylikansallisen kalliin leluromun keräämistä. Mutta ihminen oppii. Nyt vastustan vain sitä, että lapsi pelaisi Pokémonia päivittäin rajattomasti. Pelata saa pari kertaa viikossa tai jos pitää saada lapsi houkuteltua ulos räntäsateeseen, mutta Pokémonia leikitään päivittäin eri tavoilla. Se on myös saanut hänet innostumaan piirtämisestäkin - ihme!

Onneksi Pokémon-harrastus on ollut pitkäikäisempi kuin alkusyksystä ostetut ja melkein ekoilla heitoilla hajonneet pallot (??!). Kyse ei ollut kahden viikon kiinnostuksesta, joten investointi kannatti. Ja pallot saa korjattua teipillä. 

Ei kannata turhaan taivutella 5-vuotiasta valokuvaan, jota hän ei halua. Edes Pokémon-kirjan kanssa.

Toinen suositeltava lahjavinkki on Aku Ankka Junior, josta olen puhunut ennenkin. Se on perinteistä Akkaria nuoremmille suunniteltu lehti, joka tulee kotiin kerran kuussa. Hintaan sisältyy digipalvelu, jota käytämme harmi kyllä harvoin - tehtävät ovat lapsen mielestä vähän tylsiä, toisin sanoen liian opettavaisia hauskuuden sijaan. Digipalvelussa myös luetaan ääneen sarjakuvia, mikä on nerokasta, mutta jostain syystä sekin lapsen mielestä vähän tylsää. Ehkä ääneen lukeminen on kuitenkin kivointa jonkun kainalossa.

Digipalvelun sijaan ottaisin mieluummin kotiin lehden pari kertaa kuussa, niin innolla sitä odotetaan. Lehdessä olevat tehtävät ovat lapsen mielestä tosi hauskoja, mutta sitä hauskuutta ei ole ihan saatu siirrettyä digipalveluun - kerran näinkinpäin!


Pienen jupinan pidän siitä, että Akkarista juuri tullut kestotilaajan lasku on aika lailla kalliimpi kuin Akkarin sivuilla pyörivä uuden tilaajan tarjous. Hmm. Mutta maksan sen silti, lehti on monipuolinen ja hauska aikuisellekin. 


Kommentit

Katja sanoi…
KIITOS tästä vinkistä nimimerkiltä "Viime tipassa"! Mä kävin tänään ostamassa tän, koska kaikki muu Pokekama oli LOPPU. Toivottavasti kersa hyväksyy. <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoitetaanko seksistä?

Unohtakaa Guggenheim, nyt tarvitaan Junibacken!

Mitäs me hirviöt